Cygnaeuksenpuisto

Cygnaeuksenpuisto oli kaupungin opiskelijoille merkittävä paikka 1900-luvun alussa. Siellä sijaitsi kuvanveistäjä Ville Vallgrenin suunnittelema, ”Kansakoulun isän” ja seminaarin perustajan, Uno Cygnaeuksen muistopatsas. Patsas oli Jyväskylän ensimmäinen julkinen veistos.¹ Patsas oli asetettu puistoon esille jo vuonna 1900, mutta edelleen 1930-luvulla seminaarin ja korkeakoulun väellä oli tapana kerääntyä patsaan luo syksyisin juhlistamaan Cygnaeuksen syntymäpäivää.²

Uno Cygnaeus. Kuvaaja tuntematon, 1870–1888. Keski-Suomen museo.

Uno Cygnaeuksen muistopatsas. Kuvaaja tuntematon, ajoittamaton. Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma.

Näin tapahtui myös 12.10.1935, jolloin vietettiin Uno Cygnaeuksen 125. syntymäpäivää. Cygnaeuksen patsaalle kerääntyivät kansakoulujen ja harjoituskoulun oppilaat ja opettajat, sekä seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun väki. Patsaan juurella tavan mukaisesti pidettiin puheita ja sen jälkeen esiintyi Kasvatusopillisen Korkeakoulun kuoro. Tapana oli myös laskea koulujen seppeleet patsaan juurelle. Sanomalehti Keskisuomalaisessa vaikuttavaksi kuvatun tilaisuuden lopussa laulettiin vielä paikalle kerääntyneen runsaan yleisön voimin Maamme-laulu.³

Näkymä Cygnaeuksen puistoon. Kuvaaja Valokuvaamo Päijänne, 1920–1939. Keski-Suomen museo.

Muutamaa vuotta myöhemmin puistoon pystytettiin toinenkin muistomerkki. Tämä muistomerkki oli omistettu puistossa aikaisemmin sijainneen Jyväskylän vanhan kirkon muistolle. Jaakko Jaakonpoika Leppäsen suunnittelema Kappelikirkko oli valmistunut jo vuonna 1775 ja sen yhteydessä ollut kellotapuli vuonna 1779. Kirkko purettiin huonokuntoisena vuonna 1888.⁴

Jyväskylän vanha kirkko ja kellotapuli. Tekijä: Stenberg Erland, 1886. Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma.

Ajatus muistomerkin teettämisestä vanhan kirkon muistolle heräsi vuonna 1930 pidetyssä nykyisen Jyväskylän kirkon vihkimisen 50-vuotisjuhlassa. Hankkeelle ei kuitenkaan heti löydetty rahoittajaa, joten se jäi hautumaan useammaksi vuodeksi.⁵ Muistomerkkiajatukseen palattiin vasta vuonna 1937 kaupungin 100-vuotisjuhlien aikaan, jolloin kaupunginvaltuusto päätti lahjoittaa muistomerkkiä varten 25 000 markkaa. Tämä innosti myös muita tahoja tukemaan projektia.⁶

Muistomerkkiajatuksesta innostui myös Jyväskylässä syntynyt arkkitehti P. E. Blomstedt (1900–1935), joka teki suunnitelmat muistomerkistä jo vuonna 1931. Kuvanveistäjä G. Finne viimeisteli suunnitelmat Blomstedtin kuoltua vuonna 1935.⁷ Muistomerkki paljastettiin yleisölle 26.6.1938 maakuntajuhlien yhteydessä pidetyssä arvokkaassa paljastusjuhlassa.⁸ Muistomerkin paljastustilaisuus keräsi suuren yleisön. Sen merkitystä lisäsi osaltaan Suomen tasavallan presidentti Kyösti Kallion osallistuminen tilaisuuteen.⁹

Vihje seuraavalle rastille

Ensimmäinen Keski-Suomen museon museorakennus. Rakennus sijaitsi osoitteessa Cygnaeuksenkatu 12 kauppaneuvos Joh. Parviaisen talon tontilla. QR-koodia kannattaa kuitenkin etsiä Kauppakadun puolelta.

Paina tästä, jos haluat nähdä rastin kartalla

Viitteet
[1] Tommila 1972, 351.
[2] Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon mobiiliopas.
[3] Keskisuomalainen 13.10.1935 no 237
[4] Jäppinen & Voutilainen 2016, 33.
[5] Keskisuomalainen 4.1.1931 no 2.
[6] Keskisuomalainen 28.6.1938 no 143.
[7] Keskisuomalainen 28.6.1938 no 143; Standertskjöld 1996, 107; Tommila 1972, 351.
[8] Tommila 1972, 351; Keskisuomalainen 1.5.1938 no 124.
[9] Keskisuomalainen 26.6.1938 no 142.

Lähteet

Keskisuomalainen:
13.10.1935 no 237.
1.5.1938 no 124.
26.6.1938 no 142.
28.6.1938 no 143.
4.1.1931 no 2.

Tommila, Päiviö (1970) Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965. Jyväskylä, Jyväskylän kaupunki.

Jäppinen, Jussi & Voutilainen, Heli-Maija (2016) Keski-Suomen kirkot. Jyväskylä, Kirjakaari Oy.

Standertskjöld, Elina (1996) P.E. Blomstedt 1900–1935 Arkkitehti, Jyväskylä, Suomen rakennustaiteen museo.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon mobiiliopas, Vanhan seminaarinmäen polkuja ”Jyväskylän seminaari 1863–1937” https://tarinasoitin.fi/seminaarinmaki [Viitattu 19.5.2020]